Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

  • Vuorosanat "lainausmerkkien" väliin. 
  • Ajatukset *tähtien* väliin
  • Kaikki muu toiminta kirjoitetaan ihan normaalisti
  • Unet -viivojen- väliin

Älä sitten autohittaa toisten hahmoja, tai käytä (?) ja yrittää - sanaa. Tai sitten kysy hahmon roolaajalta lupaa siihen mitä haluat tehdä. 

Lue myös Säännöt - ennen roolipelaamista?

Vieraskirja <  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Sauroora

27.05.2018 20:11
Alessandro

Tytön kysymys oli ennalta arvattavissa. Mietin hetken miten pukisin vastaukseni sanoiksi. "Noh, olethan kuitenkin jäsen täällä asustavassa laumassa. Ei sinunlaisesi yksin kulkisi. Haluan vain että kerrot minulle asioista jotka saattavat minuun vaikuttaa. Ei sen monimutkaisempaa," vakuutin tälle tämän kohdatessa katseeni hetkellisesti. "Jos teet kuten käsken, en voi taata fyysistä turvallisuuttasi, mutta voin tehdä parhaani vaikuttaakseni asiaan.." ehdotin vaivihkaa saadakseni myöntyvän vastauksen.

Nimi: pixeli

27.05.2018 19:34
Xavier

Kuuntelin mielenkiinnolla Pepeä. Bisnesmiehet taisivat kaikki olla hurahtabeita kirjoihin. Hymähdin myös ystävällisesti.
"Jännityskirjat ovat kyllä mielenkiintoista luettavaa sitä ei ole kieltäminen. Roamnttiset kirjat ivat myös hyviä, mutta maku menee jos on liiallista nuoleskelua" hymähdin ja vilkaisin taaksepäin ja sitten taas yhä llähempänä olevaa kirjastoa.

Nimi: Pavel

27.05.2018 19:16
Josif

Kuuntelin Xavierin vastauksen tähyillen samalla kulman takaa pilkistävää kirjastoa. Sinne tosin vielä riitti matkaa, mutta minua se ei haitannut lainkaan. "Minä tykkään lukea kaikkea laidasta laitaan, ottaen huomioon että minulla on aina ollut aikaa lukea. Eniten mieleisiä minulle kuitenkin ovat dekkarit", sanoin vilkaisten nopeasti Xavierin suuntaan. "Niissä kun on sitä tiettyä jännitystä, mitä minä toisinaan kaipaan", hymähdin sitten. Hymyni leveni hivenen.

Violeta

Mies puhui uhkaavasti minulle, mutta samalla loi minulle mahdollisuuden. Tunsin oloni erittäin uhatuksi, ja tiesin että minun olisi toteltava miestä muitta mutkitta. Olin kuitenkin utelias, ja minun oli kysyttävä mieheltä lisätietoja. "Auttaessani sinua jatkossa?" tivasin. Tiesin kuitenkin tilanteen vakavuuden, ja sen, että minun olisi joka tapauksessa myönnyttävä - ainakin tämänhetkisen tilanteen mukaan. "Miten sinä muka hyödyt minusta?" nurisin epäuskoisena. Nostin katseeni pieneksi hetkeksi miehen kasvoihin, mutta uhmakkuuteni ei riittänyt kovin pitkään katseeseen, ja niinpä käänsin katseeni reilusti pois.


Nimi: Sauroora

27.05.2018 18:47
Alessandro

Tyttö vältteli hermostuneesti katsekontaktia ja antoi vihdoin suostumuksensa. Tämän epävarma vastaus sai viekkaan hymyn nousemaan huulilleni. Ehkä kaikki vielä onnistuisi. "Tarkentaakseni, en halua koko perheesi kanssa ongelmia. Tulin tänne elääkseni rauhallista elämää, joten et inahdakaan tästä laumallesi ja... auttaessasi minua jatkossa... säästän sinut." Selitin tarkoitukseni pahaenteisesti. En ollut koskaan pitänyt koirista, mutta tein parhaani kääntääkseni harmillisen sattuman hyödykseni. Ei ollut enään muitakaan vaihtoehtoja ellen haluaisi taas muuttaa.

Nimi: pixeli

27.05.2018 18:36
Xavier

Esittäydyttyäni mieskin esittäytyi Josifiksi, mutta sanoi että sain kutsua häntä pepeksi. Nyökyttelin päätäni myöntymisen merkiksi ja pohdin mistä mahtoi tuo, mahdollisesti lempinimi tulla, sitä en kuitenkaan kysynyt. Hetken aikaa kävelimme hiljakseen, kunnes Pepe kysyi minkälaisia kirjoja luin. Naurahdin.
"No, vähän kaikenlaisia. Ja jos totta puhutaan niin en sen pahemmin ole ehtinyt lukea" sanahdin ja kohentelin viulua selässäni.
"Entäs mitäs sä luet yleensä?" Kysäisin ja katsoin taas eteenpäin, josss häämöttikin määränpäämme aika lähellä.

Nimi: Pavel

27.05.2018 18:09
Josif

Lähtiessämme kävelemään kohti kirjastoa, mies esitteli itsensä. "Xavier, selvä. Minun nimeni on Josif, mutta sano vain Pepe", kerroin miehelle. Samalla pohdin nimen alkuperää, se ei kuulostanut Yhdysvaltalaiselta lainkaan. Olin pitkän elämäni aikana kokenut sen verran, että osasin arvata nimen olevan Ranskalaista alkuperää. Ehkä hän oli Kanadalainen, se selittäisi paljon, tai sitten hän oli joskus muuttanut Ranskasta, sekin voisi olla mahdollista. "Minkälaisia kirjoja sinä luet?" kysyin sitten ajatusteni lomasta, astellen rauhallisesti eteenpäin. Ihailin samalla iltahämärää ja taivaalle ilmeistyneitä tähtiä. Tämä nuori mies tosiaan oli kiinnostava henkilö.

Nimi: Pavel

27.05.2018 17:57
Violeta

Vampyyrin vastaus sanomaani epäilytti minua kovin, mutta samalla houkutti. Minulla ei ollut aikaa miettiä, sen tiesin varsin hyvin. Vältin katsekontaktia miehen kanssa, ja kuikuilin ympärilleni pari kertaa, ikään kuin varmistaen ettei kukaan varmana ollut kuuloetäisyydellä. Eihän siellä totta tosiaan ketään ollut. "Selvä", myönnyin. Kauhistuin omaa käytöstäni. Tuo vampyyrin ketale todennäköisesti piti minua tyhmänä ja ällönä rakkina. Minulla vain ei oikein riittänyt vaihtoehtoja. Oma henkeni oli minulle kallis, ja sitä en alkaisi uhraamaan moisen takia.

Nimi: pixeli

27.05.2018 15:59
Xavier
Oditin hiljaa ja kärsivällisesti miehen vastausra. Sillä aikaa katselin ympärilleni ja naputtelin viuluni pintaa hellästi. Kohotimme katseemme toisiimme ja näytin aurinkoista naamaa toisen vastatessa hyväksytysti.
"Hyvä, lähetään vaan" sanoin hitusen rennommalla puhetyylillä. Asettelin viulun koteloon ja kotelon selkääni. Suoristin vielä viittani ja lähdin sitten kulkemaan miehen rinnalla.
"Voit kutsuu mua muuten Xavieriks" sanahdin ja pyyhkäisin taas hiuksia kasvoiltani.

Nimi: Sauroora

27.05.2018 15:20
Alessandro

Kurtistin kulmiani tytön selitykselle. "Vai niin.. Tunnumme tapaavan epäilyttävän usein tämän päivän aikana." Hymähdin ja vilkaisin hetkellisesti taas uhrini ruumiiseen joka lojui eriskummallisessa asennossa takanani. Ihmissusi tiesi siitä jo varmasti, mutta tästä ei olisi minulle yksin vaaraa. Mutta kun löytää yhden, lauma ei ole varmastikkaan kaukana. En tahtoisi liiallisia ongelmia täällä, olinhan saapunut tänne vasta vähän aikaa sitten. Minun olisi nyt pelattava korttini oikein. "Kuules tyttö, ymmärrät itsekin selvästi tilanteen luonteen. Ja jos nyt autat minua, et tule sitä katumaan koko jatkuvan elämäsi aikana." Lausahdin lopulta kireästi.

Nimi: pixeli

27.05.2018 14:54
Xavier
Oditin hiljaa ja kärsivällisesti miehen vastausra. Sillä aikaa katselin ympärilleni ja naputtelin viuluni pintaa hellästi. Kohotimme katseemme toisiimme ja näytin aurinkoista naamaa toisen vastatessa hyväksytysti.
"Hyvä, lähetään vaan" sanoin hitusen rennommalla puhetyylillä. Asettelin viulun koteloon ja kotelon selkääni. Suoristin vielä viittani ja lähdin sitten kulkemaan miehen rinnalla.
"Voit kutsuu mua muuten Xavieriks" sanahdin ja pyyhkäisin taas hiuksia kasvoiltani.

Nimi: Pavel

27.05.2018 14:51
Josif

Mies ehdotti minulle, että kävisimme yhdessä kirjastolla. Mietin tovin, mutta idea oli minusta ylivoimaisen hyvä. Minä tykkäsin hyvästä seurasta, sitä ei voittanut mikään. Mieleeni muistui, kuinka olin ollut aikoinani venäläisten seurapiirien vitsiniekka, mutta ne ajat olivat ohi. Nyt oli jäljellä kurja elämäni nykyaikaisessa Forksin kaupungissa, Yhdysvalloissa. Karistin ajatukset mielestäni, ja katsahdin taas puhekumppaniini. "Tietenkin, seura ei tekisi pahaa", sanoin hymyillen. "Lähdetään", sanoin.

Nimi: Pavel

27.05.2018 14:35
Josif

Mies ehdotti minulle, että kävisimme yhdessä kirjastolla. Mietin tovin, mutta idea oli minusta ylivoimaisen hyvä. Minä tykkäsin hyvästä seurasta, sitä ei voittanut mikään. Mieleeni muistui, kuinka olin ollut aikoinani venäläisten seurapiirien vitsiniekka, mutta ne ajat olivat ohi. Nyt oli jäljellä kurja elämäni nykyaikaisessa Forksin kaupungissa, Yhdysvalloissa. Karistin ajatukset mielestäni, ja katsahdin taas puhekumppaniini. "Tietenkin, seura ei tekisi pahaa", sanoin hymyillen. "Lähdetään", sanoin.

Nimi: Pavel

27.05.2018 14:26
Violeta

Kuulin askelia. Hengitykseni tiheni. Pian kulman takaa ilmestyi uhkaava hahmo, joka sitten, aivan yhtä uhkaavasti, kysyi minulta miksi olin täällä. Tunsin pienen kiristävän tunteen kurkussani, ja suuni oli kuiva. Hengähdin, ja kokosin taas itseni. "Minäkö? Entä itse? Hiiviskelet täällä pitkin öisiä katuja! Minä olen iltalenkillä, luonnollisesti!" kivahdin, ikään kuin minulla olisi jotakin valtaa tässä tilanteessa.

Nimi: Pyry

27.05.2018 12:08
Nathan

"Ota iisisti", kehotin rauhallisesti ja nostin toisen käteni ylös osoittaakseni, että olin rauhanomaisin aikein liikkeellä. "Nää sun kengät. Ne jotenkin mystisesti lens veteen."

Nimi: Pelko

27.05.2018 12:01
Amalie

Kiljuin kuin hullu, kun veteen ilmestyi yhtäkkiä mies.
”Enkö ole kokenut tarpeeksi paranormaaleja asioita yhdelle päivälle?!”

Nimi: Pyry

27.05.2018 11:54
Nathan

Yht'äkkiä veteen lensi kenkäpari. Kohotin kulmaani ja hymyilin kylmän tyytyväisesti. Oli ainakin hyvä syy mennä pinnalle. Nappasin kengät käsiini ennen kuin ne ehtivät pohjaan ja uin rauhallisesti pintaan.
"Sä varmaan haluat kenkäs takasin?" kysyin ja väläytin tytölle ystävällisen hymyn.

Nimi: Pelko

27.05.2018 11:50
Amalie

Olin NIIN vihainen! Otin kengät käteeni ja sen enempää ajattelematta viskasin ne veteen.
”Voi rutto!” kiljuin niiden perään.

Nimi: Pyry

27.05.2018 11:48
Nathan

Havaitsin, että rannalla liikuskeli joku henkilö. Kohosin hieman ylemmäs vilkaistakseni vierailijaa ja uin sitten takaisin syvemmälle veteen. Jos tyttö tulisi lähemmäs vedenrajaa, voisin mennä juttusille..

Nimi: Pelko

27.05.2018 11:44
Amalie

Kävelin rauhallisesti rannalla. En tiennyt mitä ajatella. Mies oli pannut minua ja purrut minua heti sen jälkeen. Ei se vaan ollut okei, eihän? Kulmani kurtistuivat antaessani paljaiden varpaideni upota hiekkaan.

Nimi: Sauroora

26.05.2018 22:50
Alessandro

Jättäen pojan tuoreen ruumiin huomiotta katsoin veren tahrimaa paitaani. Olin varmasti täysin veren peitossa. Olisi pitänyt ajatella asia loppuun, sillä olinhan keskellä kaupunkia. Ihmisten asuttamaa kaupunkia. Onnekseni illan tullen kadut eivät enää olleet kovinkaan täynnä ja suurin osa väestöstä oli jo kodeissaan turvallisesti. Turvassa minun kaltaisiltani.
Pyyhin kasvoni mahdollisimman tarkasti ja laitoin mustan takkini kiinni peittääkseni verisen paitani. Keskittyessäni sitten taas ympäristööni tajusin vihdoin kuulevani hengitystä. Se oli hyvin hiljaista, mutta tarkka kuuloni ei ollut pettänyt minua tähänkään asti. Täällä oli joku. Kävelin hitaasti ja pälyillen ääntä kohti. Käännyin kulman taakse ja siellä seisoi aikaisemmin näkemäni susityttö. En tiennyt mitä sanoa. Mitä hän halusi? Katsoin tyttöä terävästi ja kysyin uhkaavalla äänensävyllä: "Mitä sinä täällä teet?"

Nimi: pixeli

26.05.2018 22:44
Xavier

Laskin jousen reiteni päälle ja liikuttelin sormiani venytelläkseni niitä, samalla kun kuuntelin kiinnostuneena miehen vastausta. Vai kirjastolle. Itse en kovin usein kirjastossa käynyt, mutta mukava paikka se silti oli. Olin asustellut täällä jo ainakin kuukauden, mutta nyt vasta olin alkanut kunnolla näyttäytymään. Ensin olin nimittäin tustunut paikkaan rauhallisesti, käyttäen varjoja, varsin huomaamattomasti siis. Vaikka olinkin osittain painunut mietteisiini olin tilanteessa mukana ja vastasin hymyllä tämän bisnesmiehen hymyyn. Mies vaikutti varsin kiinntoisalta ja en voinut olla huomamatta samaa uteliaisuutta hänessä itsessäänkin.
"Hyvä kysymys. Lähinnä huvin vuoksi ja...niin huvin ja raikkaan ulkoilman vuoksi" totesin ja nappasin putoamaisillaan olevan jousen otteeseeni.
"Minusta tuntuu että haluat sinne kirjastoon mahdollisesti vielä tämän illan aikana? Jos vain haluat voin tulla mukaanne, sillä tutustumistuokio ei olisi lainkaan pahitteeksi" sanahdin ja kohotin kulmiani kysyvästi suupielet ylöspäin suunnattuina.

Nimi: Pavel

26.05.2018 22:30
Josif

Mies miellytti minua kovin. Hän kysyi, minne olin matkalla. "Kirjastolle vain. Siellä minä käyn lähes joka päivä. Minun touhuni eivät yleensä ole kovin mielenkiintoisia, olen vain tavallinen bisnesmies, joka tykkää lukea", vastasin hymyillen lämpimästi. Katselin miestä avoimen uteliaana. "Ja miksikä sinä soittelet täällä ihan yksin tähän aikaan vuorokaudesta? Ei sillä, etteikö se minua ilahduttaisi. Oli erinomainen sattuma tavata sinut tänään", sanoin sitten.

Nimi: Pavel

26.05.2018 22:13
Violeta

Syötyäni patukan kohteeni lähtikin jo asemiltaan, ja näköjään seurasi nuorta poikaa, tosin hyvällä etäisyydellä. Tämä vaikutti minusta hölmöltä, seurasin henkilöä joka seurasi toista henkilöä. Hyvän tovin kuljettuamme, jouduin pysähtymään kauemmas, sillä näytti siltä, että nyt mies aikoisi ruokailla. En halunnut osallistua tähän tapahtumaan millään tavalla. Kadut olivat tyhjillään ja iltahämärä tuntui hieman uhkaavalta. Tämä ei ollut ollenkaan sopiva paikka panikoida, tiesin sen erittäin hyvin. Vedin syvään henkeä, ja jämähdin paikoilleni. Tajusin vasta nyt ideani typeryyden, sillä olin välittömässä hengenvaarassa. Kuulin, kuinka vampyyri ruokaili - ja lopulta sen, kuinka ruumis lysähti maahan, sillä olin aivan nurkan takana. Valahdin kalpeaksi, sillä tämä voisi olla loppuni ellen olisi nyt todella ovela. Minä en ollut ovela. Tämän jälkeen aika tuntui hidastuvan, odottaminen tuntui melkein tuskalliselta. Oliko tämä kaikki vain kohtalon julmaa ivaa? Voisin toki vielä juosta, mutta se olisi tässä tapauksessa tyhmintä mitä voisin tehdä.

Nimi: kimmo

26.05.2018 19:37
Sam

Katsoin Jacobia tiukka, käskevä katse silmissäni. En jaksanut toisen nurinoita ja niskoitteluja, joten vastasin nuoremman miehen murinaan paljon äänekkäämmällä, matalammalla murinalla. *Kyseenalaistatko minun päätökseni?* ärisin. En jaksanut enää leikkiä, jos Jacob ei ollut tyytyväinen, hän saisi selvitä yksin. Lähdin kuitenkin johtamaan ryhmää takaisin kohti minun ja Emilyn taloa, yrittäen pysyä rauhallisena.

Sokanon

Luimistin hiukan korviani, kuunnellessani Jaken ja Samin väittelyä. Ymmärsin hyvin mistä Jaken viha tuli, mutta samalla ei hänen kannattaisi käyttäytyä näin. Sam oli kärsivällinen ja pitkäpinnainen, ja pelkäsin hiukan sitä hetkeä kun alfa kyllästyisi Jaken uhmaan. Minun oli turha sanoa tässä mitään, sillä ei minun sanallani ollut laumassa paino. Mutta minulla oli paha tunne tästä. Lähdin sitten seuraamaan Samia ja muuta porukkaa, pysytellen viimeisenä.

Nimi: Pyry

26.05.2018 11:49
Jake

Käännyin kokonaan ympäri kohtaamaan Samin katseen. Tuijotin häntä viileästi, jopa lähes haastavasti. Olisin todella halunnut napata sen vampyyrin ja pitää henkilökohtaisesti huolen siitä, ettei se palaisi enää "elävien" kirjoihin. Nostin hieman ylähuultani ja murisin hiljaa. Sääli, että alfan sana oli laki.
*Mennään sitten*, murahdin ja kävelin tarkoituksellisen hitaasti Samin ohi turkki viistäen hänen turkkiaan. Sudensilmäni kiiluivat epätavallisen häijysti. *Kuunnellaan, mitä alfamme sanoo.*

©2018 Amera - suntuubi.com